Retkeilyautoilun kansainvälinen suosio on viime vuosina lisääntynyt erittäin voimakkaasti. Suosiota on ruokkinut sosiaalisen median #vanlife -ilmiö, jonka myötä netti on pullollaan erilaisia autonrakennusryhmiä ja opastusvideoita, jotka tarjoavat monenkirjavia vinkkejä pakettiautojen matkailukäyttöön muokkaamisesta. Retkeilyautoiluilmiön kasvu näkyy myös Suomessa.

 

 

Miten retkeilyauto eroaa matkailuautosta?

 

Retkeilyautolla tarkoitetaan yleensä pakettiautoa, jota on joko kaupallisen valmistajan tai auton omistajan toimesta muokattu niin, että siinä on nukkumiseen tarkoitettuja tiloja ja ruuanlaittomahdollisuus.

Retkeilyauto on usein niin pieni, että sitä voidaan käyttää myös arkiajossa. Matkailuun tarkoitetut varustelut ovat usein paljon minimalistisempia kuin varsinaisissa matkailuautoissa ja retkeilyautossa yöpyminen vaatiikin usein hitusen ns. retkeilyhenkeä. Toisaalta minimalistisemman varustelun ansiosta retkeilyautolla usein pääsee vaikeakulkuisiinkin paikkoihin.

 

 

Varsinaista matkailuautoa voisi parhaiten ehkä kuvata auton ja asuntovaunun risteytykseksi: ne ovat suuria, hyvällä mukavuustasolla varusteltuja, varta vasten matkailukäyttöön rakennettuja autoja. Matkailuautoilla ei niiden suuren koon vuoksi yleensä ajeta matkailukäytön ulkopuolella.

 

 

Miten lainsäädäntö suhtautuu retkeilyautoihin?

 

Liikenteen turvallisuusviraston Trafi näkee retkeilyautojen rakentamiseen liittyvän harrastustoiminnan positiivisena ilmiönä, kunhan liikenneturvallisuutta ja alan säännöksiä noudatetaan. Trafin asiantuntijoiden mukaan pakettiauton tuunaaminen ei sinänsä ole uusi ilmiö, sosiaalinen media on vain laajentanut harrastajakuntaa. Trafi näkee sosiaalisen median sinänsä hyvänä välineenä vertaistiedon jakamiseen, mutta kehottaa ihmisiä kuitenkin käyttämään maalaisjärkeä ja lähdekritiikkiä.

 

 

Trafin asiantuntija Antti Hännisen mukaan Suomen lainsäädäntö ei tunne retkeilyautotermiä: ”toisille retkeilyauto on pieni peltikuorinen matkailuauto, joka ei täytä autoverovapauden vaatimuksia, mutta Trafilla ei ole omaa kategoriaa retkeilyautoille.” Koska verolainsäädännössä ei ole retkeilyautoille omaa kategoriaa niiden verotukseen sovelletaan yleensä joko henkilö-, pakettiauto- tai matkailuautoverotusta.

 

Jos siis omistaa pakettiauton, jota alkaa kunnostaa retkeilyautoksi asentamalla siihen esim. sängyn, jääkaapin ja keittolevyn niin täytyy varautua siihen, että autoa katsastettaessa sen autoverotusperusteet voivat muuttua: ”sehän ei välttämättä vastaa enää pakettiauton määritelmää (tavaran kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo) jos siellä on matkailuautoon liittyviä varusteita”, Trafin Hänninen ohjeistaa.

 

 

 

 

Mitkä ovat lainsäädännölliset kriteerit matkailuautolle

 

Matkailuauto on määritelty ajoneuvolaissa (1090/2002) seuraavasti: matkailuauto on erikoiskäyttöön valmistettu M-luokan ajoneuvo, jossa olevissa majoitustiloissa on vähintään seuraavat tukevasti kiinni olevat varusteet:

 

1. Istuimia ja pöytä, joka voi olla helposti poistettavissa
2. Makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista
3. Keittomahdollisuus
4. Säilytystiloja

 

 

Kysyttäessä millaisia esim. matkailuauton vähimmäiskriteerien täyttämien penkkien täytyy olla, Hänninen vastaa, että autoihin sovelletaan sen edustaman aikakauden turvallisuusmääräyksiä: ”jos otetaan vaikka Volkswagenin Transporter vuodelta 2015 niin ei siihen mitä tahansa istuimia saa laittaa vaan ne pitää olla sellaiset, mitä Volkswagen on vuonna 2015 hyväksynyt”.  Vastaavasti taas esim. vuoden 1989 VW Syncroon voi siis asentaa saman aikakauden Caravellen taittopenkit turvavöillä.

 

Teknisten vaatimuksen täyttymisen arvioinnin hoitaa katsastusmies. Ongelmaksi voi muodostua tilanne, jossa auto ei enää vastaa pakettiauton määritelmää, mutta ei myöskään toisaalta täytä matkailuauton vähimmäiskriteerejä. Tällaisessa tilanteessa katsastusmies tekee valvontailmoituksen Trafille, jolloin seurauksena on mahdollisesti autoveron maksuunpaneminen.

 

 

Hännisen mukaan ihmiset sekoittavat usein ajoneuvoveron ja autoveron. Kaikista autoista kannetaan vuosittaista ajoneuvoveroa, autoverotus taas maksetaan yleensä vain kerran ensirekisteröinnin yhteydessä. On olemassa myös autoverovapaita autoja, joista hyvänä esimerkkinä autoverovapaa matkailuauto.

Ensirekisteröintiin liittyvän autoverotuksen hoitaa verohallinto ja Trafille kuuluu taas ns. valvonnallinen verotus: ”jos auto ei vastaa enää käyttötarkoitustaan tai täytä verovapauden edellytyksiä niin autovero voidaan panna maksuun”, Hänninen kertoo. Ratkaisevaa tällaisessa tilanteessa on se mikä auton aiempi ajoneuvoluokka on ollut.

 

 

 

Verovapaa vai verotettava matkailuauto?

 

Verovapaan matkailuauton kriteerit ovat verotettavaa matkailuautoa tiukemmat. Lainsäädöntö myös muuttui 1.7.2018 – sitä ennen käyttöönotetun auton autoverovapaan edellytykset poikkeavat hieman 1.7. 2018 tai sen jälkeen käyttöönotetun auton vastaavista.

 

Yhtenä olennaisena kriteerinä verovapaalle matkailuautolle on sisätilojen minimikorkeus, joka on ennen 1.7. 2018 käyttöönotetulle autolle 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta. Tämä muodostuu haastavaksi useimmille pakettiautoille ja tilannetta ei helpota Trafin linjaus, joka ei hyväksy ns. pop top -kattojen nostokorkeutta sisätilojen korkeudeksi – sisätilan korkeus tulisi olla vähintään 1,9 m myös autolla ajettaessa.

 

 

 

1.7.2018 tai sen jälkeen käyttöönotetun autoverovapaan matkailuauton edellytykset ovat muuttuneet niin, että auton omamassan täytyy olla vähintään 2 500 kilogrammaa. Sisäkorkeuden vähimmäisraja on pudonnut viidellä senttimetrillä 1,85 metriin – sen täytyy kattaa alue, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 1,30 metriä auton pituussuunnassa mitattuna.

 

Ajoneuvolain 22 §:ssä säädettyjen varusteiden lisäksi auton majoitustilojen varustukseen tulee kuulua vähintään tukevasti kiinnitettynä kylmäsäilytystila ja majoitustilan lämmitin.

 

Vaikka pakettiauto ei täyttäisikään autoverovapaan matkailuauton kriteerejä se on silti mahdollista rekisteröidä matkailuautoksi, jos autoon tehdyt muutostyöt täyttävät matkailuauton vähimmäisvaatimukset.

 

Autoverovapaan matkailuauton kriteereihin kannattaa tutustua kokonaisuudessaan Trafin sivuilla: https://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/ensirekisteroinnin_jalkeinen_autovero/matkailuauto

 

 

Mahdollinen autoveron maksuunpano?

 

Mikäli pakettiauto täyttää matkailuauton vähimmäisvaatimukset, mutta ei autoverovapaalle matkailuautolle asetettuja edellytyksiä, sen autoveron maksuunpanon ratkaisee auton aikaisempi ajoneuvoluokka. Jos siis esim. pakettiautoksi rekisteröidyn auton takatilaan asennetaan penkit, joita voidaan myös käyttää nukkumiseen, siirtyy se samalla ns. täyden autoveron luokkaan, jolloin siitä myös maksuunpannaan täysi autovero.

 

Mikäli auto on alun perin kuitenkin rekisteröity henkilöautoksi ja siitä on kannettu kertaalleen täysi autovero, vaikka se olisikin välissä rekisteröity pakettiautoksi, niin matkailuauton vaatimien takapenkkien asentaminen ei johda enää uuteen autoveroon: ”jos se on ollut aiemminkin henkilöautona ja se muutetaan edelleen täyden autoveron luokkaan niin siitä ei voi maksuunpanna autoveroa toiseen kertaan”, Hänninen valistaa.

 

Molemmissa tapauksissa auto on mahdollista rekisteröidä matkailuautoksi, jolloin myös ajoneuvoluokka muuttuu matkailuautoksi, mutta ensimmäisen tapauksen kohdalla siitä maksuunpantaisiin täysi autovero, kun taas toisen kohdalla siltä jo kertaalleen maksettuna vältytään. Vuotuinen ajoneuvovero taas peritään kaikkien autojen osalta. Mikäli retkeilyauto täyttäisi vaaditun 1,9 m tai 1,85 m (riippuen käyttöönottoajankohdasta) sisäkorkeuden lisäksi myös muut verovapaan matkailuauton kriteerit, siitä ei perittäisi autoveroa kummassakaan tapauksessa.

 

 

Millaisia summia autoverosta voi muodostua?

 

Mikäli retkeilyauto ei täytä autoverovapaan matkailuauton kriteerejä sen autoveron määrän voi arvioida Verohallinnon sivuilta, yleensä ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että autoveron määrä lasketaan auton markkinahinnan perusteella, jonka Trafi laskee yhdessä Verohallinnon kanssa. Kun siis ajatellaan pakettiauton muuttamista retkeilyautoksi niin voidaan todeta karkeasti ottaen, että mitä vanhemmasta ajoneuvosta on kyse, sitä pienempi on myös autoveron määrä.

 

Jos siis kyseessä on esim. 25 vuotta vanha pakettiauto, jonka markkinahinta Suomessa voisi olla noin 2000 euron luokkaa ja veroprosentti 35, niin autoveron määräksi tulisi noin 700 euroa. Uuden pakettiauton retkeilyautoksi muokkaaminen voi taas tulla huomattavan kalliiksi: ”jos markkinahinta Suomessa on 30 000 euroa ja auto ei täytä verovapaan matkailuauton kriteerejä niin siitä pannaan maksuun noin 10 000 euron luokkaa oleva täysi autovero”, Hänninen varoittaa.

 

Suomeen maahantuotavasta matkailuautosta on sen iästä riippumatta annettava veroilmoitus Verohallinnolle. Sen rekisteröintiin tarvitaan Verohallinnon lupa, jonka saa kun on ensin maksanut Verohallinnon määräämän autoveron. Jos maahantuotava ajoneuvo täyttää maahantuonnin yhteydessä autoverovapaalle matkailuautolle asetetut edellytykset, ei Verohallinto maksuunpane autoveroa. Ensirekisteröinnin jälkeistä autoveroa koskeva säätely löytyy autoverolaista (1482/1994), erityisesti lukuun 8 kannattaa tutustua huolella.

 

 

 

Ajoneuvovero ja polttoaineen vaikutus siihen

 

Vuotuinen ajoneuvovero koostuu bensiinikäyttöisillä autoilla perusverosta, mutta dieselautoilla on käytössä lisäksi erityinen käyttövoimavero.

Perusvero määräytyy Hännisen mukaan auton massatiedon tai päästötiedon perusteella, riippuen käyttöönottovuodesta. Myös Autoverovapaalta matkailuautolta siis kannetaan vuotuista ajoneuvoveroa, joka koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta.

 

Oman ajoneuvon tarkan vuotuisen ajoneuvoveron määrän voi laskea Trafin sivuilta löytyvällä ajoneuvoverolaskurilla:

https://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/ajoneuvovero/veron_maksaminen/ajoneuvoverolaskurit

 

Jos dieselkäyttöiseen pakettiautoon tekee muutoksia asentamalla siihen kiinteitä retkeilyvälineitä ja takapenkit niin sen käyttövoimavero kasvaa kuusinkertaiseksi tilanteessa, jossa se ei täytä matkailuauton minimikriteerejä, mutta ei myöskään vastaa enää pakettiautolle asetettuja kriteerejä.

 

 

 

Tällöin se jouduttaisiin rekisteröimään henkilöautoksi, joka nostaisi auton käyttövoimaveron jyrkästi. Muutostöiden yhteydessä kannattaakin tarkistaa huolellisesti matkailuauton vähimmäiskriteerit. Bensiinikäyttöisen pakettiauton ajoneuvoveron määrään eivät retkeilyautomuokkaukset yleisesti ottaen vaikuta.

 

Mikäli autonrakentaja päättäisi vaihtaa dieselmoottorin bensiinikäyttöiseen niin auton käyttövoimavero jää pois ja ajoneuvovero muodostuu vain perusverosta, jonka suuruuteen ei vaikuta esim. takapenkkien lisääminen pakettiautoon. Takapenkkien lisääminen voi kuitenkin aiheuttaa autoveron maksuunpanon, jos ajoneuvon rekisteriin merkitty ajoneuvoluokka on pakettiauto.

 

 

 

Ongelmatilanteet ja väärinkäyttö

 

Trafin Hännisen mukaan retkeilyauton rakentaminen on mielenkiintoinen aihepiiri: ”ihmisiä kiinnostavat itsetehdyt matkailuautot ja on aika hankala selvittää kaikkia aiheeseen liittyviä asioita, sillä ketjuun liittyy niin monta viranomaista.”

 

Hänninen ei näe ongelmia oikeasti retkeilykäyttöön rakennetuissa pakettiautoissa, kunhan ne ovat asiallisesti tehty ja muutoskatsastettu.

Ongelmatilanteina hän näkee tapaukset, joissa ihmiset tekevät autoon muutoksia lähinnä verohelpotusten toivossa esim. tuotaessa uutta tai käytettyä autoa Saksasta, joka ensirekisteröidään autoverovapaaksi matkailuautoksi, josta Verohallinto ei maksuunpane autovero autoa maahantuotaessa: ”se voi rekisteröintikatsastushetkellä olla ok, mutta sitten ne yöpymis- ja keittomahdollisuudet voidaan ottaa käytön aikana pois.”

 

 

Kun tällaista autoa viedään myöhemmin määräaikaiskatsastukseen eikä matkailuauto täytä enää matkailuauton vaatimuksia niin Trafi maksuunpanee sille täyden autoveron: ”ihmiset, jotka lähtevät hommaan veronkiertotarkoituksessa ottavat tietoisen riskin”, Hänninen varoittaa.

 

Retkeilyautojen rakentaminen onnistuu siis Suomessakin ilman suurempia ongelmia. Ennen rakennustöiden aloittamista kannattaa kuitenkin tutustua sekä rakennuskohteeseen että Trafin säädöksiin, jotta välttyy yllättäviltä tilanteilta ja kuluilta. Tuunausprojektin valmistuttua auto pitää muutoskatsastaa katsastusasemalla, jolla on muutoskatsastuslupa.

 

Mikäli olet suunnitellut matkailuauton rakentamiseen liittyen moottorinvaihtoa, kannattaa lukea seuraava artikkeli aiheesta:

 

Moottorinvaihto – vanhan auton uusi elämä