sukset

Laskettelusukset ovat parin viime vuosikymmenen aikana luultavasti kehittyneet enemmän kuin koko edellisellä vuosisadalla. Erilaisten teknisten ratkaisujen ja suksityyppien lajikirjo onkin nykyään uskomattoman laaja. Tarjolla on rinnelaskuun tarkoitettuja carvereita, parkkiin suunnattuja freestyle-suksia, offareille tehtyjä vapaalasku– ja randosuksia, yleiskäyttöön soveltuvia all mountain suksia ja syvän lumen laskemisessa loistavia läskisuksia – sekä tietenkin näiden yhdistelmiä.

Sopivan suksen valinta voikin hämmentää jopa kokeneempia laskijoita ja usein suksen hankinta tehdäänkin pitkällisen internettutkinnan ja kaupassa hypistelyjen jälkeen.

Tämän oppaan tarkoituksena on käydä läpi yleisimmät suksityypit, laskutuntumaan vaikuttavat tekniset ratkaisut ja materiaalit sekä laskijan omien ominaisuuksien ja laskumaaston vaikutus suksen valintaan.

Lähdetään liikkeelle perustasta, eli laskijan omien ominaisuuksien sekä pääasiallisen laskumaaston vaikutuksista suksien valintaan. Kohdassa 2. siirrytään käsittelemään sopivaa suksen pituutta. Mikäli nämä perustat ovat jo itsestään selviä voit siirtyä suoraan kohtaan 3. – erilaiset suksityypit.

 

  1. Laskijan ominaisuudet ja niiden vaikutus suksien valinnassa

 

Sukupuoli

Naisten sukset ovat kategoriana kokeneet viime vuosina melkoisen mullistuksen paitsi määrän, myös laadun lisääntymisen muodossa. Aiemmin naisten sukset olivat käytännössä hieman löysempiä miesten suksia pastellisävyisillä grafiikoilla varustettuna. Olikin yleistä, että varsinkin kokeneemmat naiset laskivat miesten suksilla. Nykyään tilanne on täysin toinen: sukset ovat erittäin suorituskykyisiä ja ne on suunniteltu alusta lähtien naisten anatomialle sopiviksi. 

 

Naisille suunnatut sukset ovat kehittyneet huimasti viime vuosina.

 

 

Ikä  

Lapsille ja junioreille on myös omat suksensa. Aivan pienimmille lapsille sukset ovat helposti kääntyviä yleissuksia, joiden tarkoituksena on tutustuttaa lapsi turvallisesti lasketteluharrastuksen pariin. Vähän vanhemmille junioreille löytyykin sitten omat suksensa kaikista yleisimmistä suksityypeistä, aina ratasuksista paippiin ja parkkiin tarkoitettuihin twintip –suksiin.

 

Oma laskukokemus

Yksi selkeimmistä suksen valintaan vaikuttavista tekijöistä on oma taitotaso. Lajiin tutustuminen kannattaa käynnistää aloittelijoille suunnatuilla suksilla, joilla on helppo opetella laskutekniikan perusteet.

Jaottelu eri taitotasoihin ei kuitenkaan ehkä ole niin radikaali, kuin vaikkapa vielä pari vuosikymmentä sitten. Sukset ovat modernin sivuleikkauksen ja monen muun teknisen innovaation johdosta paljon helpompia laskea kuin aiemmin. Tästä johtuen on mahdollista, että harrastajakin voi nauttia nykyään eksperteille suunnatuista suksista.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhä tehdään myös suksia, joilla laskeminen vaatii pitkää laskukokemusta ja joista ei varmasti nauti ellei taitotaso ole kohdallaan. Tällaisia suksia ovat vaikkapa alppihiihtoon tarkoitetut kilpasukset sekä esim. isoille vuorille tehdyt jäykät ja isolla kääntösäteellä varustetut vapaalaskusukset. 

 

 

Pääasiallinen laskumaasto 

Pääasiallinen laskumaasto, jossa laskeminen tapahtuu sekä omat laskutottumukset  vaikuttavat erittäin paljon suksen valintaan. Etelä-Suomen pikkumäkiin ei kannata ostaa isojen vuorten laskuun suunnattuja vapaalaskusuksia eikä lyhyellä kääntösäteellä varustetuilla rinnecarvereilla välttämättä kannata suunnata Alppien pitkiin laskuihin.

Valinta on helppo jos laskee pääasiassa vain tietynlaisessa laskumaastossa, esim. rinteessä tai rinteiden ulkopuolella. Jos taas laskee sekä rinteessä että offareilla ja käy toisinaan myös hyppimässä temppuja parkissa, on valinta jo paljon vaikeampaa.

Seuraavaksi siirrytään käsittelemään oikean pituuden valintaa.

 

Pääasiallinen laskumaasto kannattaa huomioida suksen valinnassa.

 

 

2. Suksen pituus

 Suksen pituutta valittaessa tulee huomioida ainakin seuraavat asiat:  laskijan oma pituus ja paino, laskutaso ja suksien käyttötarkoitus.

 

Laskijan oma pituus

Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että aikuisille suksia valittaessa pituudet voivat olla asteikolla noin 10 senttiä itseä lyhyemmät – 20 senttiä itseä pidemmät. Käytännössä nykyään harva kuitenkaan valitsee enää itseään paljon pidempiä suksia. Tämän päivän modernilla sivuleikkauksella varustetut, rinnekäyttöön tarkoitetut sukset, tulisivat olla noin 5-10 cm itseä lyhyemmät.

Suksen tulisi siis sen kannan ollessa maassa kiinni yltää laskijaa jonnekin nenänpään ja kulmakarvojen välimaastoon. Lapsille suksea valittaessa voidaan ajatella, että suksen tulisi yltää lasta jonnekin leuan kärjen ja suun välille – aivan perheen pienimmillä suksen pituuden tulisi yltää hieman leuan alapuolelle.

Valittaessa all mountain-, vapaalasku-, puuteri- ja freestylesuksia tulee suksen pituudessa ottaa enemmän huomioon laskijan omat tottumukset ja suksen käyttötarkoitus. Monet kokeneet ja taitavat laskijat valitsevat esim. all mountain suksien pituudeksi itsensä pituiset tai hieman pidemmät sukset. Isojen vuorten laskemiseen tarkoitetut vapaalaskusukset tai läskit voivat hyvinkin olla 5-10, tai jopa 20 senttiä laskijaa pidemmät. Yleensä valinnan tekee silloin kokenut laskija, joka tuntee paitsi omat taitonsa niin myös laskutyylinsä.

 

Laskijan oma paino

 Jos kaksi samalla taitotasolla varustettua henkilöä poikkeavat huomattavasti painoltaan, ajatellaan yleisesti, että painavammalle henkilölle sopivat hieman pidemmät sukset. Tämä johtuu siitä, että painavammalla laskijalla on enemmän vipuvoimaa käännöksen tekemiseen, eli hän pystyy kääntämään suksea helpommin kuin yhtä taitava, huomattavasti kevyempi kanssalaskijansa.

 

Laskijan oma taitotaso 

Nyrkkisääntö on, että aloittelijoille tai vähemmän kokeneille laskijoille valitaan hieman lyhyemmät sukset, sillä niitä on paitsi helpompi kääntää, niin myös hallita. Kokeneemmat tai taitavammat laskijat valitsevat yleensä hieman pidemmät sukset, jotka kestävät enemmän vauhtia.

 

Suksien käyttötarkoitus

 Suksien käyttötarkoitus on erittäin tärkeä kriteeri valittaessa suksen pituutta. Aloittelevien laskijoiden kannattaa pitää suksen mitta hieman lyhyempänä kaikissa maastoissa, mutta kokeneempien laskijoiden on ehkä järkevä valita pituus suksen käyttötarkoituksen mukaan.

Jos laskija on esim. ostamassa voimakkaalla sivuleikkauksella varustettua carveria rinnekäyttöön tulisi suksen pituuden olla laskijaa lyhyempi. Toisaalta moni kokeneempi laskija valitsee vaikkapa Alpeille vapaalaskusuksen, jossa on pitkä kääntösäde ja joka on  5-10, tai jopa 15 cm laskijaa pidempi.

Twintip –suksia valittaessa tulee huomioida, että tuplakärjet pienentävät suksen ns. efektiivistä kanttia, eli sitä osaa suksesta, jossa kantti on lumessa kiinni käännöstä tehtäessä. Tästä syystä voidaan valita hieman pidempi suksi kuin esim. tavallista rinnesuksea valittaessa. Sama pätee suksiin, joissa on rockeria sekä kärjissä että kannoissa. Rocker –suksilla käännöksen aloitus on myös huomattavasti helpompaa kuin tavallisissa suksissa, jolloin voidaan valita aavistuksen pidempi suksi kuin normaalisti.

 

 

3. Erilaiset suksityypit 

 Nykyään markkinoilla on tarjolla valtava määrä erityyppisiä suksia. Yleisesti eri suksityypit voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin.

 

 

Rinnesukset

 

 

Täysveriset rinnesukset on tehty nimensä mukaisesti hoidetulla rinteellä laskemiseen, ne ovat siis parhaimmillaan silloin kun alusta on tasainen ja mielellään myös kova. Nykyään kaikissa rinnesuksissa on voimakas sivuleikkaus, jonka ansiosta leikkaavaa käännöstä on helppo laskea – eli ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän ns. carving-suksia.

Carvingin sijaan voidaan siis puhua myös modernista rinnelasku-tekniikasta. Nykyaikaiset rinnesukset on suunniteltu niin, että leikkaavaa käännöstä laskiessa molempia suksia kuormitetaan yhtäaikaa.

Rinnesukset tai carverit pureutuvat erinomaisesti rinteeseen ja kulkevat voimakkaan sivuleikkauksensa ansiosta hyvin kanteillaan.

 

Head V4 on harrastajille suunnattu rinnesuksi, joka on keskikohdaltaan 73 mm leveä ja siinä 12,5 metrin kääntösäde 170 cm:n pituisena.

 

 

Ratasukset

 

 

Vielä pari vuosikymmentä sitten alppihiihtokilpailuihin tehtyjä suksia käytettiin laajasti myös yleissuksina. Ratalasku toimi testilaboratoriona, jonka pohjalta tuotekehitys tehtiin. Kilpasukset eivät eronneet mitoiltaan tai sivuleikkauksiltaan merkittävästi harrastajille suunnatuista suksista.

90-luvun lopun carving -vallankumouksen jälkeen kilpasukset ovat muuttuneet radikaalisti ja samaan aikaan vapaalasku ja new school, tai uusi freestyle, ovat kehittyneet ja kasvaneet voimakkaasti lajeina. Tuotekehittelyn painopiste ei rataa laskeville suunnatuissa suksissa onkin siirtynyt ratalaskusta enemmän vapaalaskun suuntaan.

Nykyään kilpasuksia ei voi juuri suositella laskijoille, jotka eivät harrasta ratalaskua tai omaa ratalaskutaustaa. Erikoispujottelusukset voivat toki toimia esim. Etelä-Suomessa laskijoille, jotka haluavat laskea agressiivisesti ja tehdä paljon tiheitä käännöksiä. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että kilpasuksi on kuitenkin erittäin yksipuolinen: se on loistava yhdellä tekniikalla, yhdessä maastossa, eli kovalla rinnealustalla laskettavaksi.

Muuhun käyttöön, kuten vaikkapa kumpareisiin, offareille tai parkkiin se ei juuri sovellu. Suurpujottelu-kilpasuksissa on viime vuosina muutettu sivuleikkausta FIS:n sääntömuutosten mukaisesti ja tämän hetkisillä sivuleikkauksilla niiden käyttöalue Suomessa ratojen ulkopuolella on erittäin rajallinen.

 

Racetiger SL ja GS ovat Völklin kisasuksimallit. Suurrpuikkaan suunnattu GS on keskikohdaltaan 69 mm leveä ja siinä on 19,4 metrin kääntösäde 180 cm:n pituisena.

 

 

All Mountain –sukset

 

 

All Mountain –sukset on nimensä mukaisesti suunniteltu toimimaan kaikenlaisissa maastoissa ja olosuhteissa. Niissä on yleensä sivuleikkausta riittävästi leikkaavan käännöksen laskemiseen kovassa rinteessä ja leveyttä vähintäänkin sen verran, että satunnaiset vierailut rinteiden ulkopuolelle sataneen puuterin laskemiseksi sujuvat hyvin.

Joissakin näistä suksista taas puolestaan on leveyttä niin paljon, että ne soveltuvat enemmän rinteiden ulkopuoliseen käyttöön kuin rinnelaskuun.

Nykyään all mountain suksista, kuten lähes kaikkien muidenkin kategorioiden suksista, löytyy yhä enenevässä määrin myös rockeria, joko suksen kärjestä, mutta myös kannasta – tämä helpottaa laskemista syvässä lumessa, sekä käännöksen aloitusta epätasaisella lumella.

 

Hyvä all mountain suksi on todellinen jokapaikan höylä. Kuvassa Salomonin QST 106, joka on nimensä mukaisesti 106 mm keskeltä leveä ja sen kääntösäde on 20 m.

 

All mountain sukset voivat olla myös twintipit, eli suksissa on ns. tuplakärjet. Tämä mahdollistaa temppujen tekemisen, mutta kannattaa muistaa, että yleensä all mountain sukset ovat ns. direktionaalisia, eli niitä ei varsinaisesti ole suunniteltu takaperin/fakie -laskuun. (Lisää rockerista, direktionaalisuudesta ja twintipistä myöhemmissä osioissa)

All mountain –kategoria on niin laaja ja siinä on niin eri tyyppisiä suksia, että sen jakaminen kahteen osaan helpottaa kategorian haltuunottoa sekä itselle sopivan suksen valintaa.

 

 

A. All Mountain – alle 95 mm keskikohdasta leveät sukset

Vaikka all mountain –sukset ovat tehty nimenomaan hyviksi yleissuksiksi on niiden välillä suuria eroja. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä kapeampi suksi on keskikohdastaan mitattuna, sitä varmemmin sen omin käyttöalue on kovalla alustalla, erityisesti rinteissä.

Sukset ovat viime vuosina leventyneet huomattavasti: vielä 90-luvun lopussa keskeltä noin 90 mm leveät sukset olivat pelkästään rinteiden ulkopuolelle suunniteltuja erikoissuksia – nykyään saman levyiset sukset voivat soveltua erinomaisesti myös rinnekäyttöön.

Alle 80 mm levyiset all mountain sukset ovat taas etupäässä rinteeseen ja kovalle alustalle suunnattuja.  Kun rinteiden ulkopuolella on enemmän lunta tämän levyiset sukset eivät kannattele laskijaa kovin hyvin, ja laskeminen hankaloituu huomattavasti.

 

Dynastar Legend W88 on naisille suunnattu “vapaalaskuhenkinen” all mountain suksi, joka on keskeltä 88 mm leveä ja sen kääntösäde on 18 m 180 cm:n pituisena. Suksissa on myös ns. early taper kärjissä ja kannoissa.

 

 

85-95 mm levyisiä all mountain –suksia voi hyvällä syyllä kutsua joka paikan höyliksi: monet niistä on suunniteltu toimimaan yhtä hyvin sekä rinteessä että rinteiden ulkopuolella. Suksen keskileveys mahdollistaa vielä hyvin leikkaavan käännöksen tekemisen rinteessä ja samalla kantaa laskijaa jo kohtalaisen hyvin rinteiden ulkopuolella pehmeässä lumessa.

Jos tarkoituksena on löytää yksi suksipari, jolla voi laskea kaikkialla on tämän tyyppinen all mountain –suksi erittäin hyvä vaihtoehto, varsinkin Suomen olosuhteisiin, jossa puuterikelit osuvat yleensä harvemmin kohdalle.

 

 

B. All Mountain – Keskeltä yli 95 mm leveät sukset

Yli 95 mm keskeltä leveät all mountain –sukset ovat hyvä valinta laskijalle, joka laskee vähän isommissa mäissä tai haluaa sukset, jotka toimivat myös syvässä lumessa. Varsinkin Lapin isommilla tuntureilla tai Alpeilla voi olla perusteltua, että yleissuksi on keskeltä 95 mm tai levämpi. Pienemmissä mäissä, esim. Etelä-Suomen rinteillä tällaisen suksen kantilleen saaminen ja leikkaavan käännöksen tekeminen tämän kategorian suksilla vaatii jo hieman enemmän taitoa laskijalta.

Leveämmistä all mountain suksista voidaan sanoa, että sukset, jotka sijoittuvat 95-105 mm välille leveydeltään toimivat kohtuullisen hyvin sekä kovalla että pehmeällä alustalla. Kun taas 105-110 mm välille sijoittuvat all mountain sukset ovat enemmän kotonaan pehmeällä alustalla tai rinteiden ulkopuolella.

Viime vuosina myös leveämpien all mountain suksien rinnelaskuominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti ja riittävällä jäykkyydellä ja sivuleikkauksella varustettuna sukset voivat toimia mainiosti myös rinteessä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos laskee pääasiassa rinteessä, niin toimivampi suksi löytyy varmasti hieman kapeammista suksista.

All-mountain suksien toiminta-alueen laajuuteen vaikuttavat suksen keskileveyden ohella monet muutkin asiat, kuten esim. suksien jäykkyys, kääntösäde, rakenne ja rockerin määrä. (kaikista kohdista lisää alempana.)

Blizzard Bonafide on jämäkkä all mountain suksi, joka on 98 mm keskeltä leveä ja sen kääntösäde 180 cm:n pituisena on 18 m.

 

Vapaalaskusukset

 

 

Välineiden kehittymisen ja yleisen trendin seurauksena vapaalaskusta on viime vuosina tullut erittäin suosittua. Markkinoilta löytyykin nykyään lähes hengästyttävä määrä erilaisia vapaalaskusuksia, joiden yhteinen tekijä on se, että ne on suunniteltu pääasiassa rinteiden ulkopuolella laskemiseen. Vapaalaskusuksien laskuominaisuuksissa on kuitenkin todella suuria eroja: toiset niistä on tehty varovaiseen laskemiseen vuoristo-olosuhteissa ja toisilla voi vaikkapa droppailla kalliolta tai tehdä temppuja luonnon hyppyreistä.

Merkittävin ero syntyy suksen rakenteen materiaaleista, johon taas vaikuttaa se miten kevyt suksesta halutaan. Jos aiot käyttää vapaalaskusuksea lähinnä isojen vuorten laskemiseen esim. Norjan Lyngenin Alpeilla kannattaa valita kevyt suksi, mikäli taas käytät suksea enemmän hissiavusteisessa laskussa ja tarvitset nousukarvoja vain silloin tällöin, voi suksi olla jämäkämpi ja myös painavampi. Temppuiluun kannattaa valita sukset, joissa on twintipit. Tuplakärjet auttavat myös kapeissa kuruissa liikuttaessa.

 

Blizzard Rustler 10 edustaa suorituskykyistä vapaalaskusuksea, se painaa vajaa 2 kg/suksi. Se on 188 cm:n pituisena 104 mm leveä ja sen kääntösäde on 19 m. Siinä on tuplarocker ja normaalijalkavuus siteiden alla.

 

Vapaalaskusuksia valmistetaan hyvin eri levyisinä, riippuen siitä millaiseen käyttöön ne on suunniteltu. Vapaalaskusukset, jotka ovat noin 95-105 mm keskileveydeltään ovat varmoja yleissuksia, joilla pärjää kohtalaisen hyvin kaikissa keleissä. 105-110 mm levyisillä suksilla taas puuterilaskut tuntuvat mukavammilta, mutta sitä vastoin jäisillä ja kovilla rinteillä ne voivat olla epävarmempia. Nykysuuntaus vapaalaskusuksissa on ollut kuitenkin suksien leveneminen ja noin 100-105 mm keskileveydestä on tullut erittäin eräänlainen normileveys.

Suksen jäykkyys on toinen merkittävä tekijä vapaalaskusuksen valinnassa: jäykät sukset kestävät vauhtia ja purevat yleensä paremmin kovalla lumella, mutta voivat tuntua kankeilta puuterilumessa, eivätkä välttämättä ole parhaat temppuiluun. Löysemmät sukset taas toimivat syvässä lumessa ja temppuilussa, mutta eivät yleensä kestä vauhtia niin hyvin ja eivät välttämättä ole parhaimmillaan kovalla lumella ja jäisillä keleillä.

 

Völkl VTA 108 on vapaalaskusuksi, joka lähentelee puuterisuksen leveyttä (108 mm) ja touring-suksen painoa (1620g 181 cm:n pituisena). Sen kääntösäde 181 cm:n pituisena on 22 m.

 

Lähes kaikissa vapaalaskusuksissa on nykyään rockeria – useimmissa sekä kärjissä että kannoissa. Rockerin määrä on yleensä sitä suurempi mitä enemmän sukset on suunniteltu pehmeällä alustalla laskettaviksi. Vapaalaskusuksen valinnassa kannattaa painottaa sekä omaa laskutyyliä että suksien pääasiallista käyttökohdetta: vauhdikas ja taitava yleensä kovalla alustalla viihtyvä laskija, joka laskee yleensä hissiavusteisesti voi valita jäykähkön ja painavan suksen, jossa ei ole paljon rockeria. Puuterikeleissä viihtyvän takamaastojen temppuilijan taas kannattaa valita leveä, löysähkö twintip-suksi, jossa on paljon rockeria sekä kärjissä että kannoissa.

 

 

Ski touring eli randosukset

 

 

Kun suksia on tarkoitus käyttää enimmäkseen laskuihin, jotka noustaan joko kiiveten tai nousukarvoilla mäkeä ylös skinnaten on syytä valita randosukset, joissa luonnollisesti tulee olla myös randositeet.

Kevyimmät hiihtovaelluskäyttöön tarkoitetut ski touring eli randosukset painavat vain 600-1000 grammaa/suksi, mutta niiden laskuominaisuudet eivät vastaa painavampia suksia. randosuksen valinnassa joutuukin aina tekemään kompromissin painon ja laskuominaisuuksien välillä. Yleensä ottaen noin 1500 g ja enemmän painava suksi soveltuu jo paremmin vauhdikkaaseen laskuun ja hyppyihin.

Jos haluat suorittaa mahdollisimman paljon mäkien valloituksia tai harkitset esim. ski randonnée -kilpailuihin osallistumista niin kannattaa valita mahdollisimman kapeat ja lyhyehköt sukset, jotka ovat myös kevyemmät kuin vastaavat pidemmät ja leveämmät sukset.

Suksen painoon ja laskuominaisuuksiin vaikuttaa tietysti paljon suksen leveys. Valittaessa suksea, jolla skinnataan mäkiä ylös kannattaa miettiä miten usein syvän lumen kelit osuvat kohdalle tai miten paljon painottaa syvän lumen laskuominaisuuksien merkitystä.

 

Blizzard ZeroG 95:ssä yhdistyvät erinomaisella tavalla keveys (1350 g/suksi) ja suorituskyky. Suksen rakenteessa on käytetty puuta, hiilikuitua ja lasikuitulaminaattia. Kääntösäde on 22 m 185 cm:n pituisena.

 

Noin 85-100 mm keskileveydeltään olevat randosukset ovat varmoja yleissuksia, joilla pärjää kohtalaisen hyvin kaikissa keleissä. Sukset, jotka ovat keskikohdastaan noin 100-110 mm levyiset taas toimivat puuterissa paremmin, mutta voivat sitä vastoin jäisillä ja kovilla rinteillä olla epävarmempia, varsinkin jos ne ovat rakenteeltaan kovin löysät.

Randosuksen pituus riippuu paljon laskijan omista mieltymyksistä ja tottumuksista. Tietysti kannattaa pitää mielessä, että mitä pidemmät sukset ovat niin sitä enemmän niihin on käytetty materiaalia, joka taas lisää painoa. Aivan pätkät sukset voivat olla mukavan kevyet nousussa, mutta eivät varmasti saa hymyä huulille varsinkaan syvässä lumessa. Yleensä pituudeksi voidaankin valita samanpituinen suksi, jota käytetään myös rinnelaskussa.

 

Black Diamond Helio 105 on keskeltä 105 mm leveä hiilikuituvahvisteinen randosuksi, joka painaa 1550 g/suksi 185 cm:n pituisena. Sen kääntösäde tässä mitassa on 22 m.

 

 

Puuterisukset 

 

 

Puuterisuksia tai tuttavallisemmin ilmaistuna läskejä kuvaillessa on helppo käyttää superlatiiveja: nämä sukset ovat isoimpia, leveimpiä ja toisinaan myös raskaimpia suksia mitä tehdään. Suksien leveyksien kasvaessa osa läskeistä muutaman vuoden takaa luokiteltaisiin nykyään all mountain –kategoriaan leveytensä puolesta. Aivan viime vuosina suksien leventymistrendi näyttää pysähtyneen ja ottaneen jopa takapakkia – pelkkä leveys ei ole enää itseisarvo, vaan nyt haetaan monipuolisuutta, myös läskeiltä.

Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että puuterisuksikategoria alkaa nykyään noin 110 mm keskileveydestä ja leveimmät sukset ovat 125 mm luokkaa. Nimensä mukaisesti puuterisukset ovat parhaimmillaan pehmeässä lumessa – leveytensä ja teknisten ominaisuuksiensa johdosta ne kantavat laskijaa hyvin syvässäkin hangessa ja mahdollistavat rinteen pinnanmuodoilla leikittelyn. Osa kategorian suksista toimii kovallakin alustalla isommilla vuorilla laskettaessa – osalla taas laskuominaisuudet kovalla alustalla ovat erittäin rajalliset.

 

Black Diamond Helio 118 on läskiksi todella kevyt – vain noin 1700 g/suksi 186 cm:n mitassa, jossa kääntösäde on 24 m. Siinä on myös tuplarocker ja early taper kärjissä ja kannoissa.

 

Nykyään rocker-teknologia, jossa suksen kärki muistuttaa keinutuolin jalasta, alkaa olla vakiovarustus läskeissä. Sen avulla suksi ikään kuin nousee plaaniin pehmeän lumen päälle, jolloin laskeminen helpottuu eikä laskijan tarvitse laskea takapainossa. Myös tupla-rocker, jolloin kärjen lisäksi myös kanta muistuttaa keinutuolin jalasta on yleinen nykyläskeissä.

Tupla-rocker helpottaa syvässä lumessa laskemista ja suksen nopeaa kääntämistä poikittain,  eli ns. slarve- tai liukukäännöksen tekemistä. Liukukäännöksessä tupla-rockerilla varustettu suksi liukuu sivuttain sen sijaan, että sen kantti pureutuisi lumeen töksähtäen. Liukukäännös on jyrkkää puuterilinjaa laskettaessa hyvä tapa kontrolloida vauhtia ja tarkastaa nopeasti alapuolella sijaitseva laskumaasto.

 

k2:n Mindbender 116 on 108 mm keskeltä leveä puuterisuksi, jonka kääntösäde on 22,9 m 186 cm:n pituisena. Siinä on tuplarocker ja early taper kärjissä ja kannoissa.

 

 

Freestylesukset

New school- tai modernit freestylesukset on tehty pääasiassa parkin ja paipin laskemiseen. Tämän kategorian sukset ovat kaikki twintip –suksia, eli sekä suksen kärjet että kannat nousevat ylöspäin – tämä mahdollistaa paitsi laskemisen niin myös hyppyihin lähdön ja niistä alastulon, eli ländäyksen väärinpäin kannat edellä, eli ns. fakienä tai switchinä. Freestyle –sukset on tehty kestämään lukemattomia alastuloja välillä jäisiin ja koviin alastuloihin.

Suksea valittaessa kannattaakin miettiä kannattaisiko sijoittaa esim. puuydinsuksiin, jotka ovat kestävämpiä kuin halvemmat vaahtoydinsukset. Suksi ei saa kuitenkaan olla liian jäykkä, vaan siinä pitää olla joustoa ja ns. poppia, jota tarvitaan hyppyjen ja temppujen tekemiseen. Suksi ei saa olla myöskään liian painava, jotta monimutkaisemmatkin temput sujuisivat jouhevasti. Huomiota tulisi kiinnittää myös kanttien rakenteeseen ja kestävyyteen, sillä varsinkin kaiteita eli reilejä laskettaessa kantit joutuvat koville.

 

Dynastar Menace 98 on jämäkkä parkkisuksi, joka on keskeltä 98 mm leveä ja sen kääntösäde on 24 m 180 cm:n pituisena.

 

Freestyle –suksia valittaessa täytyisikin löytää hyvä kompromissi kestävyyden ja keveyden väliltä. Tavalliset freestyle –sukset parkkikäyttöön ovat noin 80-90 mm keskeltä leveitä, mutta tarjolla on jopa 125 mm leveitä suksia. Leveämmät sukset on tarkoitettu enemmän puuterilaskemiseen ja ns. backcountry freestyleen, eli temppujen tekemiseen takamaastoissa, rinteiden ulkopuolella. Leveämpiä suksia voi käyttää myös parkissa, mutta pääasiallisesti siihen käyttöön niitä ei ehkä kannata hankkia.

 

 

Kumparesukset

Sen jälkeen kun ns. uuden koulun freestyle löi itsensä lopullisesti läpi on kumparelasku jäänyt hieman paitsioon – kumparesukset ehkä vielä enemmän kuin itse laji. Tähän on pari hyvää syytä: kumparesuksissa ei ole nykyaikaista sivuleikkausta eikä välttämättä twintip –rakennetta, ja lisäksi ne ovat hyvin kapeat.

Kun kyseessä on siis melko suora suksi, sillä ei voi laskea modernia leikkaavaa käännöstä. Tuplakärkien puuttuessa moderni freestylekään ei oikein onnistu ja kun tähän lisätään suksien kapeus, jonka johdosta puuterilaskukin on heikkoa, jää jäljelle melkoisen niche–tuote.

Ehkä hieman samaan tyyliin kuin nykyiset kilpa-alppihiihtosukset, kumparesuksetkin siis toimivat erinomaisesti yhdentyyppisessä laskussa – tässä tapauksessa kumpareissa. Jos siis harrastat aktiivisesti tai suunnittelet kilpailu-uraa kumparelaskussa ovat nämä sukset oikea vaihtoehto.

Jos kumparesukset kiinnostavat niin kannattaa katsastaa lajiin erikoistuneen valmistajan valikoimat.

 

Joku edellä mainittujen kategorioiden yhdistelmistä

Monet sukset yhdistelevät nykyään kahden tai useammankin kategorian ominaisuuksia, eikä niitä sen johdosta voida tarkasti määritellä jonkin tietyn kategorian mukaan. Esimerkiksi all mountain- tai puuterisuksissa voi olla twintip-rakenne.

Myös jo edellä mainitut backcountry freestyle sukset, eli leveät twintip –sukset, jotka on tehty laskuihin ja temppuihin rinteiden ulkopuolella, on varsin yleinen suksityyppi. Valintoja tehdessä kannattaa miettiä omaa laskutyyliä ja pääasiallista laskumaastoa sekä suksen rakenteellisia ominaisuuksia, kuten jäykkyyttä ja kääntösädettä, ja näiden keskinäistä suhdetta. Kaikista näistä valintaprosesseista seuraavissa kohdissa.

 

Dynastar Menace Proto on vapaalaskija Richard Perminille kehitetty erikoissuksi, joka on suunniteltu isoille vuorille ja takamaastojen freestyletemppuihin. Suksi on 189 cm pitkä ja sen kääntösäde on 24 metriä. Niissä on tuplarocker, twintipit ja early taper kärjissä ja kannoissa.

 

Tässä vaiheessa pitäisi olla jo määritelty itselle sopiva suksi ja suksen oikea pituus. Seuraavaksi voidaankin siirtyä hifistelyn puolelle, eli tarkastelemaan miten suksen jäykkyys ja muoto, sekä rakenne vaikuttavat suksen laskuominaisuuksiin. Aloitetaan suksen jäykkyydestä ja siirrytään sen jälkeen muotoon (5.) ja rakenteeseen (6. ja 7.)

 

 

  1. Suksen jäykkyys

 

Suksen jäykkyydellä on suuri vaikutus suksen laskuominaisuuksiin, joten se kannattaa myös huomioida suksen valinnassa.

Suksen jäykkyyttä mitataan kahdella tavalla: Pituussuuntaisella jäykkyydellä ja kiertojäykkyydelläPituussuuntainen jäykkyys ilmoittaa kuinka paljon suksi taipuu pituussuunnassa, kannasta kärkeen. Kiertojäykkyys taas kertoo, kuinka paljon suksi taipuu sivuttaissuunnassa.

Valmistajat eivät suoraan ilmoita suksiensa jäykkyyttä esim. saman tyyppisen asteikon avulla kuin monovalmistajat tekevät, mutta yleensä aloittelijoille suunnatut sukset ovat löysempiä ja siirryttäessä eksperteille suunnattuihin suksiin jäykkyydet kasvavat. Mitä suorituskykyisempi suksi on kyseessä, sitä jäykempi se yleensä myös on. Poikkeuksena tästä ovat esim. puuterisukset ja freestyle –sukset, joissa huippumallit eivät välttämättä ole kovinkaan jäykkiä niiden käyttötarkoituksesta johtuen.

Suksen jäykkyys vaikuttaa suuresti suksen laskuominaisuuksiin. Yleisesti voidaan sanoa, että jäykemmät sukset purevat hyvin kovalla alustalla ja kestävät vauhtia, kun taas löysemmät sukset ovat parempia pehmeällä lumella ja esim. freestyle –laskussa. Jäykemmät sukset vaativat yleensä laskijalta hieman enemmän taitoa, kun löysemmät sukset. Valittaessa suksea kannattaa huomioida oma taitotaso: jäykin ja suorituskykyisin suksi ei välttämättä ole se käyttömukavin ja voi vaatia paitsi taitoa, myös erinomaista lihaskuntoa.

 

  

5. Suksen muoto

Suksen muodolla on erittäin suuri merkitys suksen laskuominaisuuksiin, tästä syystä johtuen esim. suksen profiili ja kääntösäde löytyvät yleensä suksen pintaan painettuna tietona. Ns. Rocker -suksiteknologian yleistyttyä ja levittyä lähes jokaiseen suksikategoriaan myös suksen jalkavuuteen tulee kiinnittää huomiota suksen valinnassa.

Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan miten suksen 5.1. profiili, 5.2. sivuleikkaus, 5.3. jalkavuus ja 5.4. taper vaikuttavat sen laskuominaisuuksiin.

 

Blizzard Spur on puuterisuksi, jossa on asymmetriset, eli epäsymmetriset kärjet ja kannat, joiden ansiosta suksen toisen kantin kääntösäde on 26 m ja toisen 30 m. Suksissa on myös ns. early taper kärjissä ja kannoissa ja tuplarocker.

 

 

5.1. Profiili (dimension) 

Suksen profiili, eli mittasuhteet, määritellään mittaamalla suksen leveys (ylhäältä katsottuna) kolmesta kohdasta: kahdesta leveimmästä kohdasta (yleensä kärki ja kanta) sekä kapeimmasta kohdasta (yleensä vyötärö).

Nämä mitat määrittävät ja kertovat sen miten suksi käyttäytyy laskettaessa sekä millaiseen käyttöön se on tehty. Jos suksi on esim. voimakkaasti tiimalasin muotoinen voidaan päätellä, että kyseessä on luultavasti rinnekäyttöön tehty carving –suksi.

Suksen profiili ilmoitetaan yleensä suksen tiedoissa kolmena lukuna (kärjen, vyötärön ja kannan leveys), jotka erotellaan kauttaviivalla: esim. 125/95/121.

 

Blizzard Sheeva on naisten vapaalaskusuksi, jonka profiili on: 131,5/102/121,5 mm, eli siinä on aika voimakas sivuleikkaus, jonka ansiosta sen kääntösäde on lyhyt: 16 metriä. Suksi on siis nopea kääntää.

 

Mitä profiilin numeroiden takaa sitten löytyy ja mitä tiedolla tekee? 

 

Kärki 

Suksen kärki tai keula vaikuttaa käännökseen sen alkuvaiheessa. Leveämpi keula kannattelee laskijaa paremmin syvässä lumessa. Tiimalasin muotoisessa carving –suksessa leveä kärki lyhentää suksen kääntösädettä, eli se on nopeammin kääntyvä. Hieman kapeampi kärki samanlaisessa suksessa tekee suksesta vähän hitaammin kääntyvän, eli suksella on pidempi kääntösäde. (Lisää kääntösäteestä myöhemmin)

 

Vyötärö

Suksen vyötärön leveydellä on suksen profiilista kaikkein suurin vaikutus suksen ominaisuuksiin – mitä kapeampi vyötärö sitä nopeammin suksen saa kantilleen. Tästä syystä carving -sukset ovat vyötäröiltään kapeita, tiimalasin muotoisia. Leveämpi vyötärö tuo mukanaan tiettyä vakautta, jota käytetään esim. isojen vuorten laskuun tehdyissä vapaalaskusuksissa. Kun vyötärön leveyttä vieläkin lisätään, saadaan puuterisuksi, joka kannattelee laskijaa erinomaisesti syvässä lumessa.

 

Kanta

Kannan vaikutus sukseen näkyy käännöksen loppuvaiheessa, hyvä laskija saa sopivalla (hieman leveämmällä) suksen kantarakenteella aikaan paineen käännöksen lopussa, josta suksi vapauttaa energian takaisin jousen lailla – ponnauttaen laskijan vauhdilla seuraavaan käännökseen.

Leveämpi kanta on parempi leikkaavaan käännökseen, kun taas kapeammalla on ehkä helpompi tehdä ns. luisuttavaa käännöstä, jota tarvitaan esim.  rinteiden ulkopuolella kovalla alustalla (ja vaikeissa paikoissa) laskiessa. Pintail –kannaksi kutsutaan kantaa, joka on huomattavasti kärkeä kapeampi – sellaisia on esim. puuterisuksessa. Pintail-kannan upotessa lumeen se samalla nostaa keulan pinnalle helpottaen syvässä lumessa laskemista.

 

Volant Spatula oli ensimmäinen rocker-teknologiaa hyödyntänyt suksi – myös sen profiili oli poikkeava: suksen levein kohta olikin keskellä – eikä kärjissä ja kannoissa. Näin se toimi paremmin syvässä lumessa.

 

 

5.2. Sivuleikkaus (Radius)

Myös suksen sivuleikkaus, eli kääntösäde, joka suksen pinnassa on yleensä ilmoitettu metreinä, on erittäin oleellinen fakta suksen valintaa tehtäessä. Periaatteessa mitä pienempi suksen kääntösäde on (metreissä), sitä nopeammin ja helpommin kääntyy. Jos siis yleensä laskee esim. Etelä-Suomessa ja pitää lyhytsäteisten käännösten tekemisestä on noin 12-16 metrin kääntösäteellä varustettu suksi hyvä valinta. Jos taas pitää vauhdikkaammasta laskusta ja viihtyy Lapissa tai vaikkapa Alpeilla niin kannattaa harkita suksea, jolla on pidempi kääntösäde, esim. n. 17-25 metriä.

 

Karkeasti voidaan sanoa, että profiililtaan tiimalasia muistuttavilla suksilla on lyhyt kääntösäde, eli ne ovat parhaimmillaan nopeissa ja lyhyissä käännöksissä. Sukset, jotka taas näyttävät profiililtaan enemmän suorilta (ylhäältä katsottuna), ovat parhaimmillaan pitkissä käännöksissä ja kovassa vauhdissa – niillä on siis pitkä kääntösäde.

Kääntösäde ja oma laskutyyli ja -maasto on hyvä pitää mielessä suksea valittaessa. Esim. puuterisuksen kohdalla on ratkaisevaa pitääkö enemmän vauhdikkaasta tykityksestä avoimilla kentillä (kääntösäde jopa yli 30 m) vai kikkailusta puuterimetsikössä (kääntösäde alle 20 m), vai haluaako näiden kompromissin (kääntösäde esim. noin 24 m).

 

 

5.3. Suksen jalkavuus (Camber)

Suksen jalkavuudella on erittäin suuri merkitys suksen laskuominaisuudelle. Perinteisesti sukset on aina valmistettu ns. perinteisellä jalkavuudella, mutta sen jälkeen, kun amerikkalainen vapaalaskija Shane McConkey kehitti yhdessä suksivalmistaja Volantin kanssa ensimmäiset ns. rockerilla varustetut vapaalaskusukset on rocker-teknologia pikkuhiljaa siirtynyt vapaalaskusuksien kautta myös rinnesuksiin.

Yleisimmät variaatiot suksen jalkavuudessa sekä niiden vaikutukset suksen laskuominaisuuksiin ovat esiteltynä alla.

Suurimmassa osassa nykysuksista on rocker-teknologiaa vähintään kärjissä, joka helpottaa paitsi laskemista syvässä lumessa, myös käännöksen aloittamista rinteessä.

 

 

Perinteinen jalkavuus

 

 

Perinteinen suksi on rakennettu niin, että suksi on hieman kaaren mallinen; kun suksi laitetaan pohjalleen lattialle ottavat kärki ja kanta maahan kiinni, kun taas suksen keskiosan ja lattian väliin jää hieman ilmaa. Tätä rakennetta sanotaan jalkavuudeksi. Sen ansiosta suksen kantti puree paremmin kovalla lumella ja palauttaa kanttia kuormittaessa nopeasti energian takaisin, jolloin laskija ikään kuin ampaisee seuraavaan käännökseen. Myös parkissa tämän tyyppisestä “popista” tai jousivaikutuksesta voi olla hyötyä.

Perinteinen jalkavuus ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin – nykyään erilaisia jalkavuuden muunnelmia löytyykin markkinoilta useita erilaisia vaihtoehtoja.

 

Käänteinen jalkavuus, eli rocker

 

 

Rocker tarkoittaa joko suksen kärjen tai myös kannan kaaren nousun tavallista aikaisempaa aloitusta suksen pohjan tasolta ylöspäin – ajattele esim. keinutuolin jalan profiilia.

Täysverisessä rocker –suksessa on kokonaan käänteinen jalkavuus, kun suksi asetetaan lattialle pohja lattiaa vasten se muistuttaa keinutuolin jalasta:  pohja on siis maassa ja kanta sekä kärjet ilmassa. Sukset, joissa on käänteinen jalkavuus, on käytännössä tehty vain puuterin laskemiseen.

Puuterilaskussa käänteisellä jalkavuudella varustettu suksi on todella hauska laskettava, mutta kovalla alustalla käänteinen jalkavuus ei toimi lainkaan. Kovalla tai jäisellä alustalla käänteisen jalkavuuden omaava rocker-suksi käännöksen sijaan helposti vain liukuu sivuttain.

 

 

Rocker/nolla jalkavuus/Rocker

 

 

Suksen valmistajat ovatkin viime vuosina kehittäneet rocker-suksia hieman monipuolisempaan suuntaan, yrittäen samalla säilyttää käänteisen jalkavuuden tuomaa leikkisyyttä ja helppoutta puuterilaskussa. Rakenne, jossa suksen kärjessä ja kannassa on rockeria ja keskellä, laskijan alla, on nolla jalkavuus, on juuri tällainen kompromissi. Nolla jalkavuus, eli täysin suora osuus suksessa, antaa hieman enemmän hallittavuutta ja pitoa kovalla lumella, menettämättä kuitenkaan puuterilaskun vaivattomuutta. Kovan rinteen ominaisuudet voivat silti rajoittua siihen, että suksilla voi kohtuullisesti laskea rinnettä hissille seuraavaa puuterilaskua varten.

 

Rocker/perinteinen jalkavuus/Rocker

 

 

Ehkä suosituimmaksi reseptiksi viime vuosina on noussut rakenne, jossa suksessa on keskellä, laskijan alla perinteinen jalkavuus, sekä keulassa ja kannassa käänteinen jalkavuus, eli rocker.

Tällä yhdistelmällä ja sopivalla sivuleikkauksella saadaan aikaan suksi, jolla voi tehdä leikkaavia käännöksiä kovalla lumella ja silti nauttia rocker-suksen leikkisyydestä syvässä lumessa. Suksea valittaessa kannattaa muistaa, että tässäkin kategoriassa on hyvin erityyppisiä suksia – toiset voivat toimia erinomaisesti kovalla alustalla ja toiset taas ovat lähempänä puhdasta puuterisuksea.

 

Rocker/perinteinen jalkavuus 

Viime vuosina on myös yleistynyt rakennne, jossa rockeria on vain suksen keulassa ja loppusuksi on tehty perinteisellä jalkavuudella. Näin keulan aikaisella nousulla saadaan vaivaton ja helppo laskettavuus puuterissa ja perinteisellä jalkavuudella taas erittäin hyvät laskuominaisuudet kovalla tai vaihtelevalla alustalla laskemiseen. Varsinkin kovavauhtiselle laskijalle, joka ei liikoja temppuile, voi tällainen suksi olla hyvä vaihtoehto.

 

 

5.4. Taper

Taperilla tarkoitetaan suksen kärjen ja kannan leveyden eroa, kun suksea tarkastellaan ylhäältä päin. Perinteisissä suksissa kärkien ja ja kantojen levein kohta on lähellä reunaa, johon ne päättyvät. Ns. tapered tai early tapered suksissa kärkien ja kantojen levein kohta onkin hieman taaempana.

 

 

Tämän rakenteen ansiosta kärjet ja kannat ovat hieman kevyemmät ja sukset saa käännettyä nopeammin. Rakenne helpottaa myös ns. slarve- tai liukukäännöksen tekemistä syvässä lumessa ja tuo sukseen ”surffihenkisyyttä” puuterilaskuissa. Early taper-suksissa on myös tavallista lyhyempi efektiivinen kantti, eli osuus kantista, joka ottaa kiinni lumeen käännöksessä, joka tuo leveään ja raskaaseenkin vapaalasku- tai puuterisukseen leikkisyyttä.

 

Dynastar Mythic randosuksessa on tiimalasimaisen profiilinsa ansiosta lyhyt, 15 metrin kääntösäde. Leveä kärki helpottaa syvän lumen laskua. Early taper -rakenne (suksen levein kohta on normaalia taaempana) kärjissä ja kannoissa lyhentää efektiivistä kanttia ja tekee suksesta ketterän

 

Suksen kärkien ja kannan muotojen sekä niiden leveimpien kohtien lisäksi voidaan tarkastella kärkien ja kannan välisten suhteiden eroja. Tavallisesti sukset ovat ns. direktionaalisia, eli ne on suunniteltu laskettavaksi kärjet edellä, perinteisellä laskutekniikalla. Twintip -sukset voivat olla myös bidirektionaalisia tai täysin symmetrisiä, jolloin niillä on helpompi laskea myös takaperin, kannat edellä. Tällä tavoin tarkasteltuna sukset voidaan siis karkeasti jakaa kolmeen ryhmään:

 

Direktionaaliset (directional) sukset 

Kärki on hieman kantaa leveämpi, jolloin käännösten tekeminen on helppoa ja luonnollista normaalissa laskussa. Sukset on siis tehty toimimaan yhteen laskusuuntaan (direction) perinteisellä laskutekniikalla.

 

Bidirektionaaliset (bidirectional) sukset

 Kärki on yhä kantaa levämpi, mutta ero on pienempi kuin normaalissa direktionaalisessa suksessa. Tämä mahdollistaa paremman tuntuman switch –laskuun, eli laskemiseen väärinpäin, kannat edellä.

 

Symmetriset (symmetrical) sukset

 Symmetrisissä Twintip –suksissa suksen kärki ja kanta ovat yhtä leveitä, jonka ansiosta laskeminen niin etu- kuin takaperinkin on periaatteessa yhtä helppoa.

 

 

  1. Suksen ydinrakenne

 Suksen ytimen muodostaa pohjan, pinnan ja kanttien väliin jäävä osuus suksesta. Suksen ytimellä on suuri vaikutus suksen kestävyyteen ja painoon – sekä myös suorituskykyyn.

 

Puuydinsuksi (Wood core)

Perinteinen puuydinrakenne tekee suksesta hieman raskaamman, mutta samalla myös kestävämmän. Tätä kestävyyttä varsinkin kokeneemmat laskijat arvostavat: suksilla voi laskea ja hyppiä pidempään ennen kuin suksi alkaa menettää ominaisuuksiaan. Puuydinsukset ovat myös yleensä hieman kalliimpia.

 

Vaahtoyhdinsuksi (Foam core)

 Vaahtoydinsuksi on yleensä kevyempi ja halvempi kuin puuydinsuksi, mutta ei niin kestävä. Vaahtoydinsuksi voi sopia keveytensä puolesta erinomaisesti esim. rando- eli hiihtovaelluskäyttöön.

 

Hybridirakenne (Yhdistelmä puuta ja vaahtoa)

Suksia tehdään myös niin sanotulla komposiittirakenteella, jossa yhdistelemällä puuta ja vaahtoa on haettu kompromissiä painon,  kestävyyden ja laskuominaisuuksien suhteen.

 

Hiilikuitu ja muut uudet materiaalit

Nykyään monet valmistajat ovat alkaneet käyttää suksen rakenteessa myös hiilikuitua ja esim. graphenea. Molemmat materiaalit ovat kevyitä ja niiden avulla voidaan valmistaa jäykkiä, suorituskykyisiä suksia, jotka eivät kuitenkaan paina paljoa. Haittapuolena materiaaleissa, varsinkin hiilikuidussa on sen kallis hinta. Keinomateriaalien avulla on myös vaikea saada aikaan yhtä “eloisan” tuntuista suksea kuin mitä puuytimellä varustettu suksi on.

Suksea valittaessa kannattaa kysellä myös suksen rakenteesta – siinä käytetyt materiaalit ja teknologia vaikuttavat suksen laskuominaisuuksiin ja kestävyyteen.

 

 

  1. Suksen rakenne 

Suksen rakenne tarkoittaa tekniikkaa, jolla suksen pohja-, ydin-, pinta- ja muut materiaalit on liitetty toisiinsa.  Cap -rakenteella varustetut sukset ovat yleensä hieman kevyempiä kuin perinteiset laminaattisukset. Laminaattisukset ovat puolestaan kestävämpiä, varsinkin kun puhutaan rinteiden ulkopuolella laskemisesta: kanttiin osunut kivi voi helposti murtaa cap-rakenteen. Markkinoilla on tarjolla esim. seuraavia rakennetyyppejä.

 

Torsion box –rakenne

 

Torsion box –rakenteessa suksen ydin on “kääritty” lasi- tai hiilikuituun, jonka jälkeen paketti liimataan epoxy-liimalla. Tämä tekee suksesta yleensä kiertojäykän, joka taas puolestaan parantaa suksen pitoa kovalla alustalla. Torsion box –rakenteisissa suksissa käytetään yleensä puuydintä ja suksi voikin olla hieman painavampi kuin jollain toisella rakenteella varustettu suksi.

 

Sandwich, eli laminaatti –rakenne

 Laminaattisuksessa suksen eri kerrokset laitetaan päällekkäin voileivän, eli sandwichin tapaan – sekä ytimen ylä että alapuolelle. Tämän jälkeen kerrokset painetaan yhteen ja liimataan. Laminaattisuksen ydin voi olla puuta tai vaahtoa. Laminaattisukset ovat tällä hetkellä yleisimpiä suksia, sillä niihin on helppo lisätä erilaisia materiaalikerroksia, esim. metallia suksen jäykistämiseksi.

 

Cap –rakenne

 Molemmat edellä mainitut rakenteet ovat ns. sidewall –rakenteita, joka tarkoittaa sitä, että suksen rakennekerrokset ovat tasaisia, ja niiden suojaamiseksi sukseen tehdään pystysuorat reunat, eli sivuvallit. Cap –rakenteisessa suksessa taas suksen kuori ja sen alla olevia kerroksia sulkevat ytimen kokonaan sisäänsä, ja kuori ulottuu kantista toiseen ilman katkoksia – varsinaisia sivuvalleja ei ole. Suksen sivujen muoto voi olla kolmion sivujen mallinen. Cap –rakenteinen suksi on yleensä kevyempi kuin sidewall –rakenteiset sukset ja pintamateriaali ei ole niin altis naarmuille, mutta se on vaurioalttiimpi esim. kiven iskuille suksen pohjan kautta.

 

 

  1. Pohjamateriaali

 Pohjamateriaalin vaikutus suksen laskuominaisuuksiin tulee esille lähinnä luiston ja kestävyyden muodossa. Tavalliselle laskijalle luistoa tärkeämpi ominaisuus on kestävyys. Suksien pohjamateriaalina käytetään yleisesti P-Texia, eli polyethyleeni –muovia. Suksen pohjatiedoissa ilmoitetaan yleensä luku, kuten esim. sintered 2000. Mitä suurempi luku on, sitä parempi ja kestävämpi pohja on kyseessä. Suksien pääasiallisia pohjatyyppejä on kaksi.

 

Extruded

 Extruded –pohjassa materiaali on ensin sulatettu ja sen jälkeen muotoon leikattu. Extruded –pohjia on halvempi valmistaa ja helpompi huoltaa, mutta ne ovat hitaammin luistavia ja huonommin kestäviä. Extruded –pohja on kovempi, joten suksivaha ei pysy siinä yhtä pitkään kiinni kuin sintered -pohjassa, toisaalta ne ovat helpompi huoltaa sillä ne eivät kuivu yhtä helposti.

 

Sintered

 Sintered –pohjassa materiaali jauhetaan aluksi pulveriksi, jonka jälkeen se lämmitetään ja puristetaan kokoon sekä leikataan muotoon. Valmistustapa on kalliimpi kuin extruded -pohjassa, mutta pohjat ovat sekä nopeammin luistavia että kestävämpiä. Sintered –pohjat ovat myös huokoisempia, jolloin vaha imeytyy niihin paremmin. Ne kuitenkin kuivuvat helpommin, eli niitä pitää huoltaa useammin. Myös paikkaus voi olla hankalampaa sintered –pohjissa.

Suksen pohjan ominaisuuksilla on merkitystä suksen kestävyyteen. Jos pohjamateriaalia on ohuesti niin kiveniskut ulottuvat helpommin suksen rakenteeseen.

 

Suksen valintaan liittyviä tekijöitä on todella paljon, mutta kaikkea tietoa ei tarvitse omaksua kerrallaan. Oppaan eri yksityiskohtiin voi palata uudestaan ja kokemuksen myötä myös oma tieto-taito kehittyy. Kannattaa muistaa, että myös asiantuntevista alan erikoisliikkeistä saa hyviä vinkkejä.

 

 

 

 

 

Like & Share if you dig.
error0

Feel free to leave a comment or question.