”Netti ja pelit ovat alamme suurin uhka”. Sitaatti on peräisin Mike Douglasin vuonna 2013 yhdysvaltalaiselle hiihtokeskusmarkkinointisivustolle antamasta haastattelusta. Twin tip-suksien kehittäjältä ja Salomon Freeski TV:n tuottajalta kysyttiin laskettelualan suurimmista haasteista seuraavan 10 vuoden aikana. Douglas ohjeisti hiihtokeskuksia ottamaan sosiaalinen media haltuun ja parantamaan nuorten laskukokemusta, jotta nuoremmat sukupolvet, kuten hänen omat lapsensa, pysyisivät suksilla ja poissa sohvalta. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että edelläkävijäkeskukset ovat jo pystyneet kehittämään asiakkaidensa digitaalista kokemusta ja tarjoamaan heille sen kautta todellisia etuja, sekä luomaan uskollisen käyttäjäyhteisön. Samaan aikaan startup-yritykset luovat palveluita tähtäimessään hiihtokeskuspalvelujen markkinoinnin uudistaminen.

 

 

Yksi näistä edelläkävijäkeskuksista on Laax, joka sijaitseee Graubündenin Kantonissa Sveitsissä, pari tuntia junalla Zürichistä kaakkoon ja 80 km länteen Davosista, jossa maailman talouseliitti kokoustaa vuosittain. On joulukuun alku ja olen juuri saapunut Laax Resortiin. Aikaisesta ajankohdasta johtuen olen hieman huolestunut lumitilanteesta ja avaan Inside Laax -sovelluksen, jonka olen aiemmin ladannut puhelimeeni.

 

”Mission control update: Odotettavissa tuulen nopeus huomiselle yli 80 km/h ja noin 30-60 cm uutta lunta. Tästä johtuen kaikki hissit pysyvät kiinni- seuraava tiedote huomenna klo 9.00.” Aloitussivun ilmoitus antaa minulle välittömästi kaipaamani tiedon. Sää- ja rinnetietojen lisäksi, voin esim. tarkistaa juna-aikataulut paluumatkaani varten, ostaa hissilipun ja varata paikallisesta ravintolasta pöydän, tai tilata sieltä noutoruokaa – kaikki muutamalla sormenpyyhkäisyllä älypuhelimeni näytöltä.

 

Eikä siinä vielä kaikki – sovelluksessa on jopa oma valuutta: voin käyttää sovelluksen käytöstä saamiani pisteitä palveluiden maksamiseksi. Sovelluksesta löytyviin ravintolamenuihin on merkitty eurohinnan viereen kuinka monta Inside Laax-pistettä tarvitaan tuotteen ostamiseksi. Sovellus ja valuutta ovat Laaxin omistavan Weisse Arena Gruppen hallituksen puheenjohtajan, Reto Gurtnerin ideoimia. Yritys hallinnoi ja pyörittää Flimms-Laaxin hiihtohissejä, ravintoloita ja hotelleja.

 

64-vuotias visionääri kertoi tuoreessa sveitsiläisen sanomalehden haastattelussa, että valuutta, lempinimeltään GURU (Greatest User Return Unit), ratkaisee monia nykyisiä tietosuojaongelmia. Gurtnerin mukaan tämä on mahdollista käyttämällä lohkoketjuteknologiaa (blockchain), jossa kaikki käyttäjätiedot tallennetaan hajautetusti ja niitä kontrolloi käyttäjä itse.

 

 

 

 

 

 

 

Jos siis esimerkiksi vuokraisin sukset, ostaisin hissilipun tai myöhemmin illallisen Inside Laax Appin kautta, ostosten data olisi näkyvillä vain yksittäisille myyjille – ellen sitten haluaisi sitä jakaa. Jakamalla datan voisin hyödyntää Laaxin sitä vastaan minulle antamista pisteistä, joita voisin puolestaan myöhemmin käyttää vaikkapa kahvin ostamiseen.

 

Hissit pysyvät kiinni ja löydän itseni myöhemmin hörppimästä kahvia Signina Hotellin Camina baarista Laaxin pr manageri Christina Ragettlin kanssa. Istumme valkoisen vintage Morris Minin ja taidekirjoja sisältävän kirjahyllyn vieressä. Ragettli kertoo, että talon sisällä kehitetyn sovelluksen julkaisu kaudella 2014-2015 oli osa keskuksen edelläkävijästrategiaa. Hyppy digitaaliseen maailmaan on osoittautunut menestykseksi: nuoren ja urbaanin asiakaskunnan ansiosta – noin puolet on alle 38-vuotiaita Zürichissä asuvia – sovelluksella on nyt noin 40 000 aktiivista kuukausittaista käyttäjää.

 

”Tavoitteenamme on kommunikoida asiakkaidemme kanssa, oppia tuntemaan heitä paremmin ja ennen kaikkea vastata heidän tarpeisiinsa”, hän lisää.  Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaalisen median palveluiden tavoin Laaxin sovellus kerää tietoja käyttäjistään ja pyrkii sitten tarjoamaan heille kohdistettuja palveluita kuten ravintoloita ja tarjouksia paikallisista kaupoista. Se antaa keskukselle myös välineen arvottaa asiakkaitaan kulutuskäyttäytymisen perusteella – paljon kuluttava voi päästä vaikkapa digitaalisen jonon ohi ja saada viimeisen vapaan pöydän täyteen varatussa ravintolassa.

 

 

Hissilippukin on halvempi palvelun kautta ostettuna. Kyse ei ole mistään nappikaupasta, sillä Ragettlin mukaan tällä kaudella jo noin neljännes hissilipuista on ostettu aplikaation avulla ja sen kautta muodostunut liikevaihto kasvoi alkuvuonna 50% edellisen vuoden lukuihin verrattuna. Tarjousten takana on Ragettlin mukaan halu nopeuttaa digitaalisten palveluiden käyttöönottoa.

 

 

 

 

Gurtner on sanonut, että sovellus voi myös auttaa keskusta houkuttelemaan asiakkaita matalasesongin aikaan tarjoamalla heille 20% enemmän pisteitä varauksestaan verrattuna siihen mitä he saisivat samasta varauksesta korkeasesongin aikaan. Gurtnerin mukaan tämä on parempi tapa palkita asiakkaita, kuin perinteiset alennusmyynnit, jotka hän näkee palvelujen arvoa syövinä.

 

Sovelluksessa on myös pelillinen ja sosiaalinen puoli: käyttäjä voi seurata ystäviään ja heidän laskemiaan korkeuserometrejä. Ei ole yllättävää, että paikasta kauden aikana suurimman korkeuserometrimäärän laskevasta käyttäjästä on kilpailua. Huhun mukaan kilpailu paikallisten käyttäjien keskuudessa Laaxissa on äitynyt niin suureksi, että jotkut laskijat ovat asettaneet sen koko kautensa tavoitteeksi. Tämä todistaa käytännössä milleniaalien ja heitä nuorempien kiinnostuksen peleihin ja digitaalisiin palveluihin, jopa harrastustensa, kuten laskettelun, aikana.

 

 

 

Onko vaarana kuitenkin, että käyttämällä palveluita, jotka normalisoivat pelaamisen ja somettamisen luonto- ja liikuntaharrastustenkin aikana, meistä tulee yhä addiktoituneempia digitaalisiin laitteisiin ja sosiaalisen median tykkäyksiin? Ragettli näkee asian toisin ja sanoo, että sovellus on taskussa kulkeva lisäbonus, joka ei vaaranna kauniista maisemista ja laskun synnyttämästä adrenaliinista nauttimista. ”Päivitykset tehdään hissimatkan aikana, ihan niin kuin tekisit bussi- tai junamatkankin aikana tappaaksesi aikaa – en näe siinä eroa”, hän lisää.

 

 

Interaktiivista laskettelua Skitude -sovelluksen kanssa

 

Seuraavana päivänä rinteet ovat vihdoin auki ja suuntaan mäkeen aloittaakseni laskettelukauden seuranani Skitude -sovellus. Marc Bigasin ja David Huervan vuonna 2014 Espanjan Gironassa perustama yritys mainostaa yhdistävänsä laskijat maailman suurimman kännykkäappiverkoston avulla.

 

Tehtyäni sovellukseen profiilin etsin keskuksen joukosta Laaxin, jonka jälkeen minulla on käytössäni mm. interaktiivinen topografinen kartta laskualueesta, alueen lumitilanne, sääennuste ja ravintolatiedot. Sovelluksen kesämoodissa näkyvillä olisivat alueen vaellus- ja maastopyöräreitit. Laskun tiedot voi myös jakaa joko Skituden sisäiselle yhteisölle omalla profiilillaan tai vaikkapa Facebookissa, jolloin omat seuraajat näkevät laskujäljen ja siihen käytetyn ajan topografiseen karttaan piirrettynä.

Toiminto tarjoaa osaaville laskijoille mahdollisuuden vaikkapa opastaa ihmisiä off-pistereitille kirjoitetun reittikuvauksen kera. Ennen internettiä ja kännyköitä saman toteuttamiseen tarvittiin painettu opaskirja. Tietysti seuraamalla somessa jaettua reittiä olet itse vastuussa siihen mahdollisesti liittyvistä riskeistä.

 

Laaxissa ei joulukuun alussa vielä näytä olevan kovin paljon tallennettuja laskuja tai laskijaprofiilejä, mutta Espanjan Cerlerissä laskeva Viktor tallentaa jo seitsemän tunnin ja 140 km:n laskupäiviä. Viktor ei ole yksin – Skitudella on tällä hetkellä noin 730 000 aktiivista käyttäjää. Euroopan hiihtokeskukset ovat digitaalisaatiossa Pohjois-Amerikan edellä: noin 70% käyttäjistä laskee joko Pyreneillä tai Alpeilla, kun taas vain noin 17% Pohjois-Amerikassa.

Skituden myynti- ja markkinointikoordinaattori Héloïse Haaken mukaan jopa hitaimmat markkina-alueet ovat osoittaneet merkittävää kiinnostuksen kasvua digitaalisia palveluita kohtaan viimeisen parin vuoden aikana. Markkina-alueista riippumatta olen jo ylittänyt sovelluksen keskivertokäyttäjän iän, joka on noin 30-vuotta.

 

 

 

 

Laskun tallentaminen käynnistyy hieman nihkeästi, kun joudun ensin etsimään uudesta puhelimestani valikon, josta voin sallia tallentamistoiminnon aiheuttaman suurehkon akunkäytön. Siinä onnistuttuani käyttö on helppoa ja tallennan pari laskua Alp Dado -hissin yläasemalta Plaun – hissin ala-asemalle. Jaan molemmat Skituden yhteisölle Laaxin keskukseen linkattuna ja toisen myös Facebookissa ja se saa jokusen tykkäyksen.

 

Skitude markkinoi itseään hiihtokeskuksille mobiilimarkkinointipartnerina, joka tarjoaa sekä uuden myyntikanavan että tavan aktivoida asiakas. Tällä hetkellä Skituden teknologiaan pohjautuvia, keskusten omilla nimillä ja logoilla markkinoitavia sovelluksia on käytössä jo 98 keskuksessa Pohjoismaista Australiaan – mutta ei vielä ainuttakaan Suomessa.

 

Paikalliset suurimman korkeuserometri- tai muiden kilpailujen voittajat saavat palkinnoksi tuotteita, kuten vaikkapa Headin suksia tai Salomonin juoksuvälineitä. Tämä on tietysti samalla eräänlaista kohdennettua markkinointia, mutta suurin osa käyttäjistä on tyytyväisiä niin kauan kun pääpalvelu on ilmainen.

 

 

 

Päivän viimeistä laskua varten napsautan tallennuksen päälle ja seuraan kabiinilinjaa hieman summittaisesti kohti Laax Resortia, tavoitteenani löytää vielä korkkaamattomia osia laskun metsäosuuksilta. Harhaudun sattumalta todella hienolle laskulinjalle, josta löytyy mahtavaa puuterilaskua ja -hyppyjä. Kun lopulta saavun keskukseen päätän olla jakamatta laskua missään, mutta tallennan sen omiin tietoihini, jolloin voin myöhemmin tarkastaa laskun koordinaatit kartalta, erittäin kätevä työkalu laskijalle, joka olisi ollut sula mahdottomuus vielä muutama vuosi sitten.

 

 

 

 

Hiihtokeskusalan booking.com?

 

Parin päivän päästä seisoskelen Laax Resortin kabiinihissin ala-asemalla ja odottelen italialaistaustaista, Sveitsin Luzernissa asuvaa Andrea Caspania. Hieman myöhässä saapuva Caspani kertoo automatkan Luzernista kestäneen kaksi ja puoli tuntia, joka on kuulemma Sveitsin mittakaavassa iäisyys: ”parissa tunnissa olet kolmessa eri maassa”, hän huikkaa.

 

 

Nousemme kabiinilla Crap Sogn Gionin huipulle reilun parin tuhannen metrin korkeuteen ja suuntaamme aurinkoisille rinteille. Entisenä junioriratalaskijana ja kansainvälisenä hiihdonopettajana Caspani laskee varmasti tyylikkäitä carving-käännöksiä tehden. Matkailualan työtaustan omaava Caspani vaikuttaa myös jo rutinoituneelta puhujalta, kun hän kahvitauolla vuoren huipulla sijaitsevassa Galaaxy barissa käy läpi perustamaansa My-Mountains nettipalvelua.

 

Sivusto laseerattiin virallisesti Sveitsissä syksyllä 2017 ja sen tavoitteena on koota kaikki hiihtokeskuksen palvelut yhden nettisivun ja varauspalvelun alle: ”ei siis tarvitse erikseen katsoa turismitoimiston, hiihtokoulun, opaspalvelun tai helikopterifirman sivustoja ja myös varaus onnistuu helposti”, Caspani tarkentaa.

 

Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen, että eikö tällainen palvelu kilpaile palveluntarjoajien omien sivustojen kanssa, mutta Caspanin mukaan ne pikemminkin täydentävät toisiaan: ”pyydämme yleensä, että yritys tarjoaisi meidän kauttamme erityispalveluita, jotka eivät kilpaile heidän perusliiketoimintansa kanssa”. Caspanin mukaan tällaisia palveluita voivat olla esim. hiihtokoulun järjestämä lumikenkäretki, johon sisältyy fondue-illallinen tai hiihto-opaspalvelun helihiihtopäivä.

 

 

My-Mountainsin pääkohdealue on tällä hetkellä Sveitsissä, jossa sillä on noin 250 rekisteröityä palveluntarjoajaa ja 400 rekisteröityä asiakasta. Caspanin mukaan kyselyjä on kuitenkin tullut Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten ja tavoitteena on tehdä palvelusta maailmanlaajuinen: ”etsimme tällä hetkellä sopivia sijoittajia”, hän lisää. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja digipalveluissa voittajia ovat yleensä ne, jotka kykenevät saavuttamaan maailmanlaajuista tunnettuutta ensimmäisenä alallaan. Aika näyttää kuka siinä onnistuu. Kiitän Caspania hiihtopäivästä ja toivotan hänen projektilleen onnea ja menestystä.

 

 

Oppaiden vallankumous

 

Lähes yhtäaikaisesti My-Mountainsin kanssa palvelunsa lanseeranneen, naapurimaastamme Ruotsista ponnistavan Awaysin fokus on suuntautunut puhtaammin luontoon ja ulkoilulajeihin. Tällä hetkellä yritys markkinoi esim. Japanin Hokkaidon saarelle suuntautuvaa puuterihiihtomatkaa sekä purjeveneen avulla toteutettavaa Lyngenin Alppien ski touring -matkaa. Molemmissa matkoissa opastuksesta vastaa UIAGM -sertifioitu vuoristo-opas.

 

 

Awaysin perustajalla Nikola Leijonilla on monipuolinen lajitausta ja hänellä on kokemusta myös leijasurffauskoulun johtajana toimimisesta, joka myös synnytti idean palvelun perustamisesta: ”ymmärsin silloin, kuinka vaikeaa on yhdistää asiakashallinta ja käytännön toimet kuten sään seuraaminen”, Leijon kertoo. Alpeilla laskiessa kunnioitusta herätti myös vuoristo-oppaiden hiihtopäivän suunnitteluun ja toteuttamiseen käytetty aika. Lejonin mukaan hänen tavoitteensa onkin parantaa oppaiden työhönsä käyttämien tuntien ja siitä saadun palkkion suhdetta: ”haluan luoda oppaille paremmat mahdollisuudet toimia pitkällä aikavälillä tuottavasti.”

 

Lejonin mielestä perinteisten opaspalveluja myyvien agentuurien ongelmana on ollut heidän oppaille tarjoamiensa tilitysten pienuus. ”Meidän tavoitteenamme on nostaa oppaiden tulotasoa pitämällä palvelumaksumme matalina – noin 3-11%:ssa riippuen tapahtuman hinnasta”, Lejon tarkentaa.

 

Tavallaan tilannetta voisi verrata vaikka voimakkaan murroksen läpikäyneeseen musiikkialaan, jossa muusikot voivat nykyään sekä levyttää että markkinoida itse musiikkiaan ilman levy-yhtiöitä. Palveluiden, kuten Awaysin avulla esim. surffi- ja hiihto-oppaille tarjoutuu sama mahdollisuus ja he voivat itsenäisesti hallinnoida ja markkinoida palveluistaan rakentamiaan tuotteita. Vapauden hintana on tietysti taloudellinen epävarmuus, mutta Aways varmasti helpottaa yrittäjyyden kokeilemista. Potentiaalisten asiakkaiden pitää taas uskaltaa luottaa uusiin digitaalisiin toimijoihin sekä heidän palveluntarjoajiinsa –  myös ongelmatilanteissa. Kuten My-Mountains myös Aways on yrityksenä startup-vaiheessa. Varsinainen varausjärjestelmän sisältävä nettisivusto lanseerataan myöhemmin, siihen asti palveluita markkinoidaan Awaysin some-kanavilla.